Säänkestävää touhua

Kylmin talvi seitsemään vuoteen sanottiin uutisissa ja siltä se kieltämättä tuntuukin. Vaan ei Gekosta. Kun on gearit kunnossa, jaksaa lenkkeillä paukkuvillakin pakkasilla.
Kovien pakkasten iskettyä Helsinkiin ei meidän lenkkeilystä tahtonut alkuun tulla lasta eikä **skaa. Minä olin jäässä, Gekko oli jäässä, kylmä tuuli syväjäädytti Muurahaisparan rasvattoman vieterivartalon ja tassutkin jäätyivät. Sitten tuskailtiin sisällä että mihin sen kaiken ylimääräisen energian kuluttaisi.

Mustin & Mirrin poistosta löytyi Theon toppahaalari eurolla ja Pooch-n-Bootsin töppöset kaivettiin kaapin pohjalta. Johan alkoi lenkkeily sujua! Miten kivaa onkaan hepuloida, hyppiä ja iloita kauniista talvisäästä kun anturat eivät ole umpijäässä ja lihaksetkin pysyvät lämpöisenä kokohaalarin suojissa. Gekko 1 - pakkanen 0, hah!

 

Sinivihreä sunnuntai

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

Tänä aamuna herätessä näkyi ikkunasta jotain ihanaa. Aurinko! Ei pilven pilveä missään, joten me lähdettiin Muurahaisen kanssa kiireenvilkkaa sunnuntaikävelylle. Sää oli lämmin ja tyyni, mutta varuiksi puin Gekolle uuden toppaliivin. Gekko on ollut koko viikon sairaslomalla jonkun nuha/flunssa/pöpön riivaamana ja alkaa vasta nyt olla terve.

Kahden tunnin ulkoilu oli ihana ja täydellinen juuri sunnuntaikävelyksi. Nähtiin kauniita taloja ja maisemia ja loppuhuipennukseksi Kippinen pääsi pinkomaan tyhjään koirapuistoon. Hieman loppumatkaa varjosti mäyräkoiramallisen flexieläimen sinkoaminen Gekon päälle, mutta me oltiin Gekon kanssa vaan ihan coolisti ja jätettiin mäykky kinastelemaan omistajansa kanssa.

Aurinko on ihanaa, olisipa jo kesä!

Yövieraita

Katsokaas mikä minulla täällä on. Saanko esitellä, neiti Iines. Virallisemmin Laserjoy White Angel ja meidän perheen vanhin.

Kyllä, meidän perheen. Meidän erikoiseen perheeseen kuuluu paitsi Gekko, myös Iines. Iines asuu poikaystäväni luona ja on ensimmäinen kääpiöbullterrierimme. Iines ei ole kovin suvaitsevainen mitä muihin koiriin tulee ja Gekkoakin se sieti vain siihen asti kun se kasvoi isoksi, sitten loppui Iinekseltä huumori.

Iines on nyt kuusi vuotias, varsin omalaatuinen pieni koira. Kilpirauhasen vajaatoiminnan, epilepsian ja kuurouden riivaama Neiti Näppärä ei ole päässyt (saati päästänyt muita) helpolla tässä elämässä, mutta omaa kivaa sillä riittää aina!
Nyt me vietetään tyttöjen viikonloppu, Gekko taas on poikaystävän luona viettämässä poikien viikonloppua.

 

Ja huomasitte varmaan, että tiedostava Neiti Iines on pukeutunut Pukeudu Pinkkiin -päivän kunniaksi pinkkiin Puppian huppariin. Tyttöjen asialla katsokaas.

Uutisia kupista

Meidän lempipäivä on sunnuntai. Silloin joko laiskotellaan oikein kunnolla tai sitten puuhastellaan aamusta iltaan kaiken mukavan parissa. Nyt on syksy on kauneimmillaan ja myös pieni muurahainen nauttii viimeisistä aurinkoisista päivistä. Nämä kuvat nappasin viikolla, kun olimme matkalla töihin. Gekolla on kuvissa uusi syysvaate, Mufin violetti Noppa-huppari, joka jouduttiin teettämään mittojen mukaan kun sopivaa ei muuten löytynyt.
Tänään ei aurinko paista, mutta sunnuntaita olemme viettäneet minä Frasierin uusintoja katsellen ja Gekko aktivointilelun parissa askarrellen.

  

 

Myös arki sujuu varsin mukavasti. Pari viikkoa on nyt menty uudella ruualla ja jännityksellä odotetaan sopiiko ruoka vai ei. Ruoan vaihto tuli eteen, kun edellinen James Wellbelovedin Turkey&Vegetable ei pitänyt villiä nuorta miestä lihassa ja jatkuvasti huideltiin normaalipainon alarajoilla. Turkkikaan ei voinut hyvin ja korkea tärkkelyspitoisuus aiheutti hiivatulehduksen. Iso ongelma oli myös maistuvuus, ruoka-aikaan lattia lainehti pois syljeskellyistä nappuloista ja koira oli nälkäinen.

Ehkä vähän rajukin liike oli vaihtaa herrasväki Eagle Packin Power nappulalle. Hermostuneesti odotin lyökö todella energiapitoinen ruoka koiralta mahan ihan sekaisin, mutta vaihto sujui yllättävänkin kivuttomasti. Toistaiseksi näyttää hyvältä ja kuppikin tyhjenee kivasti. Turkki alkaa näyttää vähän paremmalta, mutta muuten ainakin toistaiseksi kukkakeppilinjalla mennään. Katsotaan miten käy, päivittelen kuppiuutiset sitten tänne jos niitä ilmenee.

Aikuistumisen juhlaa

Tänään on Gekon syntymäpäivä. Kaksi vuotta sitten minä tärisin riemusta ja tarkastin sähköpostilaatikkoani viiden minuutin välein pentukuvien toivossa. Samaan aikaan 400 grammainen koiranpentu vietti ensimmäisiä hetkiään maailmassa Gävlessä Ruotsissa.
Aika kuluu ja nyt siitä alle puolen kilon pennelistä on kasvanut 22 kiloinen aikuinen uros. Tai melkein aikuinen, sillä bullterriereiden maailmassa kaksivuotias on vielä keskenkasvuinen.

Aikuistumisen kynnyksellä muuttuu moni asia ja terveen nuoren miehen tavoin myös Gekkoa on alkanut tytöt kiinnostaa. Jos totta puhutaan, niin varhaiskypsä nuorukainen on haikaillut narttukoirien perään jo pidemmän aikaa, joten viimeistään nyt onkin aika alkaa kiinnittämään huomiota ulkonäköasioihin. Syntymäpäiväsankari joutui siis pyykille.

Testiin pääsivät Isle of Dogin Royal Jelly shampoo ja saman merkin Natural Luxury sarjan hoitoaine, joista erityisesti shampoon karvankasvua edistävät lupaukset olivat minun mieleeni. Gekon karva kun ei ole kasvanut taannoisen sairaalareissun jälkeen vieläkään, vaan ajellut kohdat kasvavat vasta sänkeä.

Uusi kylpytakki oli myös syntymäpäivälahja ja sopi hyvin päivän kylpyteemaan.

Pesun jälkeen lupasin Gekolle syntymäpäiväherkkuja. Kauneus kun tulee sisältäpäin, ei pelkkä ulkoinen puunaus riitä. Sushi-henkiseen syntymäpäiväherkkuun tarvitaan Almo Nature purkkiruokaa (99% nautaa), eläinkeksejä ja ripaus terveellistä merilevää. Jälkiruoaksi koirien oma, suklaaton leivoskeksi.

Pöytätavat hallussa, uusi kylpytakki päällä. Vieressä iltanappulat aktivointileluihin viritettyinä.

 

Syntymäpäivän saldo oli siis:

-Nutrolin-ravintoöljy turkin ja ihon hyvinvointiin

-Mufin Bath Time kylpytakki

-Oranssi Leo Extra

Hyvää syntymäpäivää Muurahainen! ♥ Olet rakas.