Maanantain mukavuuksia

Aamulla herättiin Gekon kanssa siihen, kun kuljetusliikkeen kuski soitti olevansa alaovella. Minun uusi lelu, eli polkupyörä, oli vihdoin saapunut ja riemua siitä riittikin meille molemmille. Minä hihkuin pyörän parissa ja Kerkko suikkasi salamana laatikkoon väijymään. Ei yhtään pöllömpi maanantaiaamu!

 

Bloggaavat minibullit

Vieläkö muistatte Gekon siskon Bibbin ja sen 9 pentua? Se ihanin pikku tyttö, solid brindle Gekkoliina sai uuden nimen Doris ja asuu äitinsä kanssa Åressa Annan ja Pellen luona. Kurkistakaahan tyttöjen blogiin, alla suora linkki.

Bibbi och Doris

Työmuurahainen

Pipariina on ollut ahkera. Siitä kiitoksena upouusi kaulapanta ja ID-tagi. Alla kuvat kiitokseen johtaneesta työstä ihmisen varpaiden hyvinvoinnin hyväksi.

 

Kyllä nyt kelpaa kesähelteilläkin, ihminen kiittää.

Säänkestävää touhua

Kylmin talvi seitsemään vuoteen sanottiin uutisissa ja siltä se kieltämättä tuntuukin. Vaan ei Gekosta. Kun on gearit kunnossa, jaksaa lenkkeillä paukkuvillakin pakkasilla.
Kovien pakkasten iskettyä Helsinkiin ei meidän lenkkeilystä tahtonut alkuun tulla lasta eikä **skaa. Minä olin jäässä, Gekko oli jäässä, kylmä tuuli syväjäädytti Muurahaisparan rasvattoman vieterivartalon ja tassutkin jäätyivät. Sitten tuskailtiin sisällä että mihin sen kaiken ylimääräisen energian kuluttaisi.

Mustin & Mirrin poistosta löytyi Theon toppahaalari eurolla ja Pooch-n-Bootsin töppöset kaivettiin kaapin pohjalta. Johan alkoi lenkkeily sujua! Miten kivaa onkaan hepuloida, hyppiä ja iloita kauniista talvisäästä kun anturat eivät ole umpijäässä ja lihaksetkin pysyvät lämpöisenä kokohaalarin suojissa. Gekko 1 - pakkanen 0, hah!

 

Rajattomasti kohti vuotta 2010!

Uusi vuosi lähestyy, mutta jotain outoa on ilmassa. Koira on väsynyt lenkin ja luun jäljiltä mutta kaikki ei silti nyt täsmää. Jotain tästä puuttu, mutta mitä?

No portti! Kyllä, portti läks ja Kakkis saa yksinäänkin oleskella rajattomasti koko asunnossa. Tai no joo, ei sen viekään ole sallittua kiivetä ikkunalaudalle, tietokoneen päälle tai hyppiä pöytiä vasten, mutta toistaiseksi nämäkin aktiviteetit ovat pysyneet takaa-alalla. Tai ainakaan se ei ole jäänyt sellaisista kiinni.

Koiran tyyliin pedattu sänky kertoo ryppyisine päiväpeittoineen, myllättyine tyynyineen ja lakanoineen ainakin sen, että sängyssä se on viihtynyt. Todennäköisesti torkkuu siellä suurimman osan ajasta ja muun ajan tyhjentelee Leo-, Mike- ja Kong-lelujaan herkuista.

Katsotaan kauanko tätä iloa kestää. Olisi superpop, jos Gekko oppisi olemaan kaiken mun roinan keskellä sitä rikkomatta ja syömättä. Nimittäin jos tähän taloon vielä pentu jonain päivänä tulee, olisi huomattavasti näppärämpää että se aikuinen voisi olla rojujen keskellä, eikä pissapentu. Ja ei sillä, pennulla tai ilman, johan se olisi aika oppia ihmisten, tai siis koirien tavoille - iso mies.

Rauhallista joulua!

 

 

 

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2010 kaikille!
♥:lla Gekko ja ihminen

Neiti Robert - Korean ihme

Ulkona on lumesta huolimatta niin pimeää ja sisävalaistuksestakaan ei ole oikein kuvien ottoon. Kovasti silti blogituttaisi, joten kerrotaan lisää meidän eriskummallisesta perheestä. Iines on jo esitelty, joten tänään on neiti Punaisen vuoro.

Kyseessä on Gekon kaveri, ystävistä parhain ja ihanin maailmassa - Proper.

Proper asui meillä yli puoli vuotta odotellessaan Ruotsin rajojen aukeamista tälle Koreassa syntyneelle neidille. Vientikuviot siihen suuntaan ei aina ole sieltä helpoimmasta päästä, joten neiti Punainen bunkkasi Gekon residenssissä ja lunasti paikkansa tässä perheessä ensi minuuteista lähtien.

Kenenkään muun kanssa ei Gekolla ole ollut yhtä hauskaa kuin Properin, kuvistakin sen huomaa.

 

Nämä kaksi olivat kuin Paita ja Peppu. Ikäeroa vain puolisen vuotta ja meno sen mukaista. Koskaan ei riidan riitaa ja leikki oli loputonta.
Jos vain olisikin ollut aikaa panostaa kahteen teini-ikäiseen bullilapseen samaan aikaan, olisi neiti Punainen eittämättä jäänyt Suomen kansalaiseksi ja Ruotsin määränpää olisi saanut jäädä. Onneksi tuossa ei ole kuin yksi vaivainen meriläntti välissä, joten tästä neidistä kuullaan vielä.

Naama mudassa ja tukka sekaisin, pieni Punainen rakastaa. Kesä 2009.

Ikävä on kova, mutta onneksi lätäkön toiselta puolelta kuulee uutisia Punaisen seikkailuista. Uusin juttu on ollut koirille tarkoitetussa kylpylässä käynti. Hieronta, manikyyri ja kylpy, ei hassumpaa! Uudessa timanttipannassakin neiti vilahteli kuvissa, hienohelma kun on.